Blogi

Django Girls: Vertaistukea ohjelmoinnin oppimiseen

Jos mietit ohjelmoinnin oppimisen aloittamista, et ole yksin. Riippumatta siitä, mikä on taustasi tai osaamistasosi: joka kuukausi tuhansia ihmisiä ottaa ensi askeleita kokeillakseen, mitä ohjelmointi on. Osa haluaa oppia saadakseen työpaikan hyväpalkkaiselta alalta, jossa on tulevaisuuden näkymät. Toiset haluavat ymmärtää paremmin ympäröivää maailmaa ja kolmannet haluavat oppia tarjotakseen lapsilleen mahdollisuuden oppia jo nuorena. Joillekin se on eläkeharrastus.

Kaksi viikkoa sitten olin mukana koutsaamassa Django Girls -workshopissa Helsingissä. Microsoft Fluxilla järjestetyssä tapahtumassa reilu 60 tiedonnälkäistä naista viettivät kaksi päivää oppien web-ohjelmoinnin perusteita Django-frameworkilla. Saman viikonloppuna ympäri maailmaa sadat samassa tilanteessa olevat ottivat ensiaskeleitaan ohjelmoinnin parissa Tokiossa, Kööpenhaminassa, Munchenissa, Kuala Lumpurissa, Harkivassa, Port Harcourtissa, Tulsassa, Marseillessa, Mathurassait ja Novi Sadissa.

Kahden päivän Django Girls -workshopin aikana asennetaan osallistujan tietokoneelle tarvittavat työkalut ja luodaan yksinkertainen blogi-järjestelmä. Kaikki tämä ilman, että osallistujan tarvitsee tietää mitään ohjelmoinnista etukäteen. Pienryhmissä tapahtuvassa koutsauksessa tehdään itsenäisesti oppaan ohjeen mukaisesti ja jokaista 5-6 hengen pienryhmää ohjaa oma kokeneempi koodari, jonka tehtävä on auttaa oppimaan, ratkoa kimurantteja ongelmia ja laajentaa oppaan materiaaleja.

“Tapahtuma auttoi poistamaan monia ohjelmointiin liittyviä salaperäisyyksiä ja oivalsin, että kuka tahansa (jopa minä) voi oppia koodaamaan”, ohjelmointia ensi kertaa kokeillut Linda kuvaili tapahtumaa ja jatkaa: “Iso kiitos Django Girlsille sekä mahtavilla koutseille.”

Ympäri maailmaa järjestettävät workshopit kuten Django Girls, Rails Girls tai The Shortcutin Coding Clubit tarjoavat mahdollisuuden kokeilla turvallisessa ja ystävällisessä ympäristössä. Kysyntä on tällä hetkellä myös hurjaa: tähän workshopiin hakijoita riitti pitkälti päälle 200, joten hakea kannattaa useita kertoja, jos ei ensimmäisellä tärppää.

Työpajaan osallistui myös johdon koulutuksien parissa toimiva Erika, jolle työpaja oli jo toinen kosketus ohjelmointiin. “Taustani on teknologiapainotteisissa kasvuyrityksissä, joten ymmärrän hyvin tietyt koodauksen/ohjelmoinnin perusteet (palaset/elementit). Tämä työpaja oli kuitenkin niin konkreettinen että se sai palaset loksahtamaan paikoilleen, sillä ymmärsin todella käytännön kautta, miten tietyt elementit ovat riippuvaisia toisistaan”, Erika kertoo kokemuksestaan. “Me käytiin todella moni asia läpi päivän aikana ja me kaikki saimme blogin pystyyn täysin tyhjästä yhdessä päivässä! Oli aivan huikeita oppimishetkiä ja suuri kiitos coacheille, jotka olivat koko ajan apuna!”

Ohjelmoinnin oppimiseen ei yksi viikonloppu riitä. Workshopin tarkoituksena ei ole tehdä kenestäkään valmista koodaria vaan antaa ajatuksia oppimiseen ja tarjota kokonaiskuva siihen, mitä web-ohjelmien kehittäminen tarkoittaa ja millaisia työkaluja siihen vaaditaan. Viikonlopuna aikana saa kosketuksen modernin ohjelmistokehityksen olennaisiin tekijöihin: ohjelmiin (kuten Terminal ja Atom), käsitteisiin (palvelin, kehitysympäristö, tietokanta, versionhallinta) sekä siihen, miten nämä kaikki yhdistyvät toisiinsa.

Workshop antaa eväitä ennen kaikkea tulevaisuuteen. Mikäli ohjelmointia tahtoo tosissaan oppia, viikonloppu antaa vain kipinän ja resursseja, mutta todellinen työ on edessä. Edellisessä blogissani jaoin listan resursseja — ilmaisia ja maksullisia — itsenäiseen kehittymiseen. Parasta apua on kuitenkin workshopeissa luodut kontaktit muihin samassa tilanteessa oleviin. Mikäli käyt workshopissa, aloita kuukausittainen kokoontuminen samalla porukalla ja sparratkaa toisianne eteenpäin.

Vastaavanlaisia workshopeja järjestäviä tahoja löytyy Suomestakin useita. Silmällä tulevien tapahtumien varalta kannattaa pitää Rails Girlsiä, Django Girlsiä, The Shortcutin koodausiltoja sekä yksittäisten yritysten järjestämiä tapahtumia, kuten Franticin Code Campia, tai Reaktorin ja Futuricen lapsille suunnattua Koodikoulua.

Esittelyssä mentoroitavat

Koodimentorin ensimmäinen kolmikko on päässyt vauhtiin projektiensa kanssa ja tänään on aika esitellä ensimmäiseen mentorointiin valikoitunut kolmikko.


Iita Manninen

Olen 25-vuotias ja valmistuin hiljattain filosofian maisteriksi ekologian alalta. Opintojeni loppupuolella päätin alkaa opiskelemaan omatoimisesti ohjelmointia (lähinnä Javaa), koska olin kuullut, että koodaustaitoja arvostetaan nykyään tutkijan töissä. Tykästyin kuitenkin ohjelmointiin todella paljon, ja nyt olen tekemässä kandia tietojenkäsittelytieteestä. Myöhemmin aloin opiskelemaan enemmän web-ohjelmointia ja sainkin hiljattain alalta osa-aikaisia töitä, joita teen opintojeni ohessa.

Hain koodimentorointiohjelmaan, koska opiskelen edelleen paljon myös itsenäisesti, ja teen omia koodausprojekteja. Olen kuitenkin kaivannut osaavaa ihmistä, joka voisi käydä projektejani läpi kanssani, ja tarvittaessa auttaa ongelmatilanteissa. Koodimentorointiohjelmassa jatkan siis omien projektieni tekemistä, mutta kuukausittaisissa tapaamisissa käymme läpi tehtäviäni, ja saan niistä palautetta.

Tällä hetkellä opiskelen Reactia, ja keväällä tavoitteena olisi suunnitella ja toteuttaa joku hieman laajempi full-stack projekti, jossa hyödynnän tähän asti oppimiani taitoja. Ohjauksen ja tuen lisäksi koodimentorointi on hyödyllistä, koska säännöllisten tapaamisten takia tulee järjestettyä aikaa omien projektien tekemiselle, jotta seuraavassa tapaamisessa olisi taas jotain uutta näytettävää. Muuten omat projektit jäävät helposti taka-alalle opiskelun ja töiden takia.


Antti Auranen

Olen 25-vuotias tietoteekkari Turun yliopistolla. Vapaa-ajallani irkkaan, harjoittelen jojotemppuja ja pelaan tietokonepelejä.

Lähdin mentoriohjelmaan mukaan, koska en juurikaan web-ohjelmoinnista tiedä ja näitä juttuja olisi kiva osata. Toivon myös, että mentoroinnissa tarttuu hyviä koodauskäytäntöjä muihinkin ohjelmointiprojekteihin.

Projektinani toteutan ESP8266-mikrokontrollerilla sääaseman, jonka sensorien lukema data syötetään Djangolla toteuttamaani web-palveluun.


Kiia Kuusento

Olen Kiia, 27-vuotias suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja ja epätodennäköinen koodari. Olen aina ollut humanistisiin tieteisiin kallellani, eivätkä tietokoneet ja tekniikka ole kiinnostaneet minua juurikaan. Olen myös ylläpitänyt luuloa siitä, että olen auttamattoman huono koneiden kanssa. Koodaus – se nyt viimeisenä olisi minun juttuni, tapasin ajatella. Viime vuosina kiinnostukseni koodaamiseen on kuitenkin herännyt. Kiinnostusta ovat herättäneet mielenkiintoisilta vaikuttavat koodaustapahtumat ja se, että koodaus on alkanut puskea myös omalle alalleni koulumaailmaan. Lopulta ajattelin, että olisi kyllä oikeastaan kiva tietää, miten nettisivuja tehdään ja miten eri sovellukset toimivat. Siinä vaiheessa päätinkin heittää uskomukset omasta huonoudestani romukoppaan.

Viime keväänä otin ensimmäiset askeleet ohjelmoinnin parissa, kun menin mukaan Boostin ja Digit järjestämiin Summer of Programming -tapahtumiin. Olin mukana joka kerralla, vaikka välillä en ymmärtänyt opetettavista asioista kovinkaan suurta prosenttiosuutta. Jaksoin kuitenkin kokeilla ja kysyä neuvoa, ja yritteliäisyys palkittiin onnistumisen kokemuksilla ja kerta kerralta kasvavalla innostuksella. Olin erityisen innoissani, kun näin Juhiksen ilmoituksen Koodimentori-ohjelmasta – hyvin alkanut koodausharrastukseni pääsisi jatkumaan eikä kuihtuisi syksyn tullen.

Tällä hetkellä rakennan itselleni ensimmäisiä nettisivujani, joiden sisältönä on muun muassa CV:ni ja tulevaisuudessa toivottavasti koodausprojektejani. Pusken myös läpi CodeAcademyn kursseja ja eräänä viikonloppuna käväisin Django Girlsin Code Camp for Girls -tapahtumassa, jossa pääsin kokeilemaan tuttujen koodikielten lisäksi Pythonia ja Djangoa. Mentoroinnin ansiosta saan tehtyä kotisivujani eteenpäin, sillä tiedän, että saan tarvittaessa apua ongelmiin. Pidän Juhiksen ohjaustyylistä, sillä hän ei aina anna suoria vastauksia, vaan laittaa minut kokeilemaan ja pähkäilemään itse. Oman projektin ja omien pähkäilyjen, mutta tietysti myös mentoroinnin, ansiosta oppiminen ei jää pinnalliseksi. Epätodennäköisestä koodarista on pikkuhiljaa kuoriutumassa aloitteleva, mutta uskottava koodari.

Vinkkejä ohjelmoinnin itseopiskeluun

Vaikka erilaisia koodaustyöpajoja, kursseja ja mentorointeja löytyy perinteisen koulumaailmankin ulkopuolelta, tarjonta ei selvästikään tällä hetkellä kykene vastaamaan kysyntään. Viime viikolla olin mukana Django Girls -workshopissa, johon haki mukaan noin 250 henkilöä ja samanlaisia hakijamääriä olen kohdannut ennenkin järjestäessäni 25-50 hengen tapahtumia.

Onneksi ohjelmoinnin opetteluun on materiaalia Internet pullollaan. Omat vinkkini ovat englanniksi, sillä en ole seurannut suomenkielistä kenttää, mutta valitettavasti ilman englannin taitoa haasteita tulee vastaan aika nopeasti. Keräsin tähän postaukseen omat suosikkini sekä muutamia Twitterissä vastaantulleita suosituksia.
Continue reading “Vinkkejä ohjelmoinnin itseopiskeluun”

Opettamisen kerrannaisvaikutus on valtava

Olen aina arvostanut opettajia ja valmentajia, mutta oikeastaan vasta viime vuosina aidosti tutustuttuani opettajiin ja itsekin erilaisia opetushommia tehtyäni olen alkanut ymmärtää sen valtavan merkityksen. Opettamisen kerrannaisvaikutus on valtava ja jokaisella meillä on jotain, mitä voimme jakaa muille.

Kirjoitin aiemmin henkilökohtaisessa blogissani siitä, miten jokaisella on jokin taito, jossa voivat auttaa muita kehittymään. Halusin tämän blogin puolella puhua enemmän siitä, miksi pienilläkin teoilla voi olla isossa kuvassa valtava merkitys.

Continue reading “Opettamisen kerrannaisvaikutus on valtava”

Kolme syytä hankkia koodimentori

Aloitin itse koodaamaan varhaisteinivuosinani vuosituhannen alussa kotiin tilatun KotiMikro (silloinen Kompuutteri Kaikille) -lehden innoittamana. Alku oli kuitenkin kuoppainen tie: en tuntenut ketään, joka osaisi ohjelmoida ja lehden sekä Ohjelmointiputkan ja Mureakuhan ohjeiden pohjalta jäin kerta toisensa jälkeen hakkaamaan päätä seinään. Mentoronti on erinomainen työkalu ohjelmoinnissa kehittymiseen – kaikille aloittelijoista kokeneisiin tekijöihin.

1. Tilivelvollisuus auttaa saamaan aikaan

Samoin kuin elämän muissakin, runsaasti toistoja vaativissa asioissa kuten vaikka lenkkeilyssä, myös koodaamisessa on apua siitä, että on joku joka potkii takamukselle. Tieto siitä, että tietyin väliajoin joudut kertomaan kasvotusten toiselle ihmisille mitä olet saanut aikaan, luo positiivisen sosiaalisen paineen.

Ohjelmoinnissa kehittymisessä tärkeää on säännöllisyys ja tasainen tekeminen. Mikäli ohjelmointipäivien välille jää liian pitkiä taukoja, kynnys aloittaa kasvaa ja aikaa kuluu projektin mieliin palauttamiseen. Johdonmukainen tekeminen auttaa saamaan asioita aikaan ja kehittymään nopeammin.

Continue reading “Kolme syytä hankkia koodimentori”