Yhteistyössä: Nitor

Alusta asti Koodimentori on ollut pro bono -ohjelma, joka on mentoroitavilleen ilmainen ja itselleni harrastus. Mentoroinnin lisäksi haluan kuitenkin tarjota välillä ohjelmassa mukana oleville pientä lisäkivaa ja joulukuussa heitin verkot vesille Twitterissä aikomuksenani löytyy kumppaniyritys, joka haluaisi tukea tulevien koodareiden oppimispolkua.

Ilokseni pyyntöön tarttuivat Nitorin mainio väki. Kiitos heidän panostuksensa, kukin mentorointiohjelmassa mukana oleva oppija saa aloitettua uuden vuoden aiheeseen soveltuvan kirjallisen materiaalin parissa mentorointia tukemaan. Kiialle lahjapussista löytyy Jon Ducketin Web Design with HTML, CSS, JavaScript and jQuery, Iitalle Eve Porcellon ja Alex Banksin Learning React : Functional Web Development with React and Flux ja Antille Patik Desain Python Programming for Arduino.

Sydämellinen kiitos Eskolle ja Nitorin tiimille yhteistyöstä ❤️.

Koodarin työkalupakki: koodieditori

Ohjelmoinnin aloittaminen voi olla usein mörkö, joka ulottuu laajalle ja pitkälle. On vaikeaa päästä alkuun, kun erilaisia ohjelmointikieliä, työkaluja ja käsitteitä on pilvin pimein ja kaikesta pitäisi tietää vähän, jotta pystyy tuottamaan mielekkäitä juttuja. Koodarin työkalupakki -sarjassa käymme läpi muutaman tärkeän työkalukategorian, jotta pääset hajulle siitä, millaisia asioita juniorikoodarin olisi hyvä osata. 

Aloitetaan ehkä työkaluista tärkeimmästä: koodi- tai tekstieditorista. Siinä missä toimistotyön ykköstyökaluja ovat Wordin, Excelin ja Powerpointin kaltaiset työkalut, myös koodari tarvitsee ohjelmointityöhön erikoistuneen ohjelman. Koodieditoripuolella tarjontaa on valtavasti ja tärkein tekijä ohjelmaa valitessa on oma tottumus: koodarit suhtautuvat editoriin äärimmäisen tunteellisesti ja kiihkeät keskustelut ohjelmien paremmuudesta on erityisesti netin keskustelupalstoilla tuttu ilmiö.

Hyvän editorin ominaisuudet

Vaikka editoreja on valtava määrä ja mielipiteitä niistä yhtä monta kuin koodareita, on hyvillä editoreilla muutamia yhteisiä ominaisuuksia, joiden avulla hyvä työkalu nostaa työskentelytehoa. Teknisesti koodia voi kirjoittaa vaikka Windowsin omalla Notepad/Muistio-ohjelmalla, mutta siinä ei ammu kuin itseään jalkaan.

Syntaksivärjäys (code highlighting)

Ohjelmointikielessä kirjoitetuilla sanoilla on erilaisia merkityksiä: on ns. varattuja sanoja (kuten if, else, return, function), jotka toimittavat ohjelmointikielessä omaa virkaansa; on muuttuja- ja funktionimiä, jotka käyttäjä määrittelee itse; sekä merkkijonoja, jotka sisältävät tekstidataa. Koodaamista helpottaa kummasti, kun nämä eri sanat erottuvat niiden käyttötarkoituksensa mukaisesti koodista nopealla silmäyksellä: koodin lukeminen ja ymmärtäminen nopeutuvat.

Vasemmalla ilman syntaksivärjäystä ja oikealla värjäyksen kanssa

Automaattitäydennys (code completion)

Seuraava työskentelytehokkuutta nopeuttava ominaisuus hyvässä editorissa on koodin automaattinen täydennys: hieman kuin puhelimen ennustava tekstinsyöttö. Osassa editoreista tämä ominaisuus on sisäänrakennettuna, mutta käytännössä kaikkiin moderneihin editoreihin sen saa vähintään erikseen asennettavana lisäosana.

Automaattitäydennys analysoi olemassa olevan koodin ja tarjoaa nimensä mukaisesti automaattista täydennystä kun alat kirjoittamaan esimerkiksi funktiokutsua. Riippuen käytetystä ohjelmointikielestä ja ohjelmistosta automaattitäydennys osaa esimerkiksi näyttää muuttujien tyypit tai funktioiden dokumentaation kirjoittaessa.

Automaattitäydennys auttaa välttämään kirjoitusvirheitä ja nopeuttaa kehitystä.

Snipetit (snippets)

En edes yritä kääntää suomeksi mitä snipetit ovat, mutta käytännössä ne ovat automaattitäydennyksen kokeneempi kummisetä. Suositun lisäosan Emmetin kotisivulla oleva video on erinomainen esimerkki siitä, miten HTML-maailmassa snipetit säästävät valtavasti aikaa ja virheitä.

Valmiiksi luotujen snipettien lisäksi erityistä lisäarvoa ne tuovat silloin, kun käyttäjä luo omia, usein käyttämiään koodinpätkiä varten valmiita koodinpätkiä. Mikäli huomaat tuottavasi samanlaisia rakenteita usein, kannattaa miettiä miten voisit säästää aikaa snipettien avulla.

Monipuoliset muokkaustoiminnot

Tekstinkäsittelymaailmasta tutut tekstin muokkaustoiminnot löytyvät myös ohjelmointimaailmasta. Hyvä editori mahdollistaa esimerkiksi useamman kohdan muokkaamisen samaan aikaan, säännöllisten lausekkeiden (regular expressions) käytön sekä jälleen kielestä ja editorista riippuen jopa tehokkaita refaktorointityökaluja, joilla voidaan muokata tiettyä koodikutsua samaan aikaan kaikkialla projektissa.

Editorit

Esittelen alla muutaman erityyppisen editorin: kaikilla näillä on mahdollista saada aikaan samaa koodia, mutta osa on erikoistuneita tiettyihin kieliin, kun taas osan vahvuuksia on toimivuus kaikissa ympäristöissä samalla tavalla.

Atom

Githubin kehittämä Atom saavutti suurta mielenkiintoa julkaisunsa aikana ja on onnistunut saavuttamaan suuren käyttäjäkunnan avoimen lähdekoodin, ilmaisuuden sekä muokattavuuden ansiosta. Atom on helppo ottaa käyttöön ja sitä voi laajentaa oman käyttötarpeensa ja osaamistason kehittymisen myötä. Aktiivinen avoimen koodin kehittäjäyhteisö luo jatkuvalla syötöllä lisää lisäosia, joita voi helposti asentaa editoriin sisäänrakennetulta markkinapaikalta.

Itse olen viime aikoina innostunut erityisesti Teletype-ominaisuudesta, joka mahdollistaa samaan editori-ikkunaan liittymisen verkon yli. Näin erityisesti ongelman kohdatessa tai uutta opetellessa kaikki osapuolet pääsevät kiinni samaan ikkunaan ja pystyvät reaaliaikaisesti muokkaamaan koodia.

Sublime Text

Atomin kanssa veriveljiä on Sublime Text, joka on toiminnallisuudeltaan ja ominaisuuksiltaan samankaltainen kuin Atom. 80$ hintaista Sublime Textiä voi kokeilla ilmaiseksi, mutta moni Sublime-käyttäjä siirtyi nimenomaan maksullisuuden sekä suljetun koodin takia Atom-leiriin tämän julkaisun jälkeen. Perusominaisuuksiltaan Sublimen ja Atomin välillä ei ole merkittäviä eroja ja lisäosatarjonta on myös suurin piirtein samalla tasolla.

Visual Studio Code

Siinä missä itselläni on paljonkin kokemusta molemmista edellä olevista, tuorein kolmikosta on jäänyt itselleni toistaiseksi kokeilematta. Microsoftin kehittämä Visual Studio Code kerää kuitenkin koodariyhteisössä paljon kehuja.

Yhtenä vahvimmista piirteistä VSCodella on suoraan editoriin rakennetut debug-ominaisuudet eli koodin tilan tutkiminen ohjelman suorituksen aikana. Sisäänrakennettuna löytyy tuki Javascript-koodin debuggaamiselle, mutta lisäosia asentamalla saman toiminnallisuuden saa myös esimerkiksi Python- ja C#-koodille.

Emacs

Edellä mainitun kolmikon painiessa aika lailla samassa sarjassa, seuraava kaksikko erottuu joukosta merkittävästi. Emacs on komentorivillä pyörivä ohjelmisto, joka tunnetaan useimmiten koodieditorina, mutta joka taipuu lähes mihin tahansa tietokoneella tehtävään työhön. Siinä missä Sublime, Emacs ja VSCode ovat tämän vuosituhannen keksintöjä, Emacsin historia yltää aina 1970-luvulle asti.

Aikaisen aloitusvuoden sekä komentorivimäisen käyttöliittymän ei kuitenkaan sovi antaa hämätä. Emacs on tehokäyttäjän työkalu, joka komentorivitoiminnallisuudesta johtuen pyörii käytännössä kaikkialla ja edellä mainittuun kolmikkoon verraten yksi suurista eduista peruskäytössä onkin se, että Emacs pyörii samalla tavalla niin kotikoneella kuin ssh-yhteyden yli palvelimellakin. Yli 40 vuotta kehityksessä ollutta editoria kehitetään jatkuvasti edelleen.

Vim

Jos Atom ja Sublime voidaan nähdä kilpailevan samasta kohdeyleisöstä, Vimin ja Emacsin rakkaustarina on sitäkin verisempi. 90-luvulla ensi kertaa julkaistu Vim pohjautuu Emacsin kanssa samaan aikaan julkaistuun vi-editoriin (Vim on lyhenne sanoista Vi iMproved). Emacsin kanssa yhtäläisyyksiä löytyy komentorivikäyttöliittymästä ja mahdollisuudesta käyttää käytännössä missä tahansa.

lähde: http://www.manuelmagic.me/manuelsweb/geek/texteditors/index.html

Yksi vimin kuvaavimmista ominaisuuksista on sen oppimiskäyrä, joka on tunnetusti todella jyrkkä ja tästä syystä myös vitsailun aihe. Suositulla Stack Overflow -sivustolla kysymys ”Kuinka suljen vimin?” on kerännyt yli 1,3 miljoonaa katselukertaa ja koodarikulttuuri on täynnä hauskoja vitsejä vimin sulkemisesta.

Graafisiin käyttöliittymiin nojaavissa editoreissa kuten Sublimessa, Atomissa ja VSCodessa monet toiminnallisuudet löytyvät valikoita klikkaamalla tai tekstihauilla, mutta Emacsin ja Vimin kanssa pääsee opettelemaan toinen toistaan kryptisempiä komentoja. Mutta kun vimiin pääsee sisälle, komennot tulevat nopeasti selkärangasta ja asiat tapahtuvat merkittävästi nopeammin kuin graafisten kilpailijoiden kanssa.

Eclipse

Kolmannen kategorian tässä vertailussa ansaitsevat IDE:t (Integrated development environment), jotka ovat monipuolisempia kokonaisuuksia editoritoiminnallisuuksien ympärille. Usein IDE:t on suunniteltu tietyn ohjelmointikielen tai -ympäristön ympärille siinä missä edellä mainitut toimivat samalla tavalla kaikkien kanssa.

Monille Java-koodareille tutuin on Eclipse. Eclipsen sisällä pystyt hoitamaan kaikki Java-ohjelmointiin liittyvät tehtävät koodin kirjoittamisesta, kääntämisestä ja ajamisesta testaukseen ja palvelinympäristöjen pyörittämiseen.

Phpstorm

PHP-koodarin hyvä ystävä on Phpstorm, joka tarjoaa monipuolisen työympäristön laajojen PHP-projektien pyörittämiseen. Tietylle kielelle optimoituna alustana Phpstorm pystyy tarjoamaan nimenomaan PHP-web-koodia kirjoittavalle koodarille vahvan yhden työkalun elämyksen, jonka sisällä pystyy hoitamaan niin versionhallinnat, testaukset kuin tietokantayhteydetkin.

PyCharm

PyCharm on Phpstormin kehittäjän IDE Python-koodareille. Sisäänrakennetut toiminnallisuudet koodin analysointiin tarjoavat IDE-maailmaan sopivasti voimakkaammat työkalut sekä editoritasolla ymmärryksen koodista.

Koska itse olen pääosin käyttänyt Sublimea, Atomia, Emacsia ja Vimiä, kattava tuntemus IDE-ympäristöistä ei ole vahvuuksiani. Halusin kuitenkin nostaa esille muutaman yleisesti käytetyn, mikäli lukija tahtoo kokeilla IDEn käyttöä.

Yhteenveto

Valitsitpa koodieditoriksesi minkä tahansa, suosittelen käyttämään tarpeeksi aikaa sen opettelemiseen. Jokaisessa editorissa on omat tehotyökalunsa, joita ilman koodia kyllä kirjoittaa, mutta jotka omaksumalla tuottavuus kasvaa ja voit keskittyä enemmän ongelmien ratkaisuun kuin koodin kirjoittamisen tuottamiin esteisiin.

Toiset editorit omaksuu nopeasti ja toisten kanssa oppii joka päivä uutta, mutta tärkeintä on löytää työkalu, joka sopii juuri sinun käyttötarpeeseesi sekä työskentelytapoihisi. Ja mikäli rakkautesi editoria kohtaan sykkii voimakkaana, Internetistä löytyy loputtomasti keskusteluketjuja, joissa pääset julistamaan rakkauttasi.

Tässä postauksessa esittelin pienen kattauksen suosituimpia editoreja, mutta editorikenttä on valtava ja uusia innovaatioita pyritään keksimään koko ajan. Itse olen jo pitkään seurannut mielenkiinnolla esimerkiksi Light Tablen lähestymistapaa.

Django Girls: Vertaistukea ohjelmoinnin oppimiseen

Jos mietit ohjelmoinnin oppimisen aloittamista, et ole yksin. Riippumatta siitä, mikä on taustasi tai osaamistasosi: joka kuukausi tuhansia ihmisiä ottaa ensi askeleita kokeillakseen, mitä ohjelmointi on. Osa haluaa oppia saadakseen työpaikan hyväpalkkaiselta alalta, jossa on tulevaisuuden näkymät. Toiset haluavat ymmärtää paremmin ympäröivää maailmaa ja kolmannet haluavat oppia tarjotakseen lapsilleen mahdollisuuden oppia jo nuorena. Joillekin se on eläkeharrastus.

Kaksi viikkoa sitten olin mukana koutsaamassa Django Girls -workshopissa Helsingissä. Microsoft Fluxilla järjestetyssä tapahtumassa reilu 60 tiedonnälkäistä naista viettivät kaksi päivää oppien web-ohjelmoinnin perusteita Django-frameworkilla. Saman viikonloppuna ympäri maailmaa sadat samassa tilanteessa olevat ottivat ensiaskeleitaan ohjelmoinnin parissa Tokiossa, Kööpenhaminassa, Munchenissa, Kuala Lumpurissa, Harkivassa, Port Harcourtissa, Tulsassa, Marseillessa, Mathurassait ja Novi Sadissa.

Kahden päivän Django Girls -workshopin aikana asennetaan osallistujan tietokoneelle tarvittavat työkalut ja luodaan yksinkertainen blogi-järjestelmä. Kaikki tämä ilman, että osallistujan tarvitsee tietää mitään ohjelmoinnista etukäteen. Pienryhmissä tapahtuvassa koutsauksessa tehdään itsenäisesti oppaan ohjeen mukaisesti ja jokaista 5-6 hengen pienryhmää ohjaa oma kokeneempi koodari, jonka tehtävä on auttaa oppimaan, ratkoa kimurantteja ongelmia ja laajentaa oppaan materiaaleja.

”Tapahtuma auttoi poistamaan monia ohjelmointiin liittyviä salaperäisyyksiä ja oivalsin, että kuka tahansa (jopa minä) voi oppia koodaamaan”, ohjelmointia ensi kertaa kokeillut Linda kuvaili tapahtumaa ja jatkaa: “Iso kiitos Django Girlsille sekä mahtavilla koutseille.”

Ympäri maailmaa järjestettävät workshopit kuten Django Girls, Rails Girls tai The Shortcutin Coding Clubit tarjoavat mahdollisuuden kokeilla turvallisessa ja ystävällisessä ympäristössä. Kysyntä on tällä hetkellä myös hurjaa: tähän workshopiin hakijoita riitti pitkälti päälle 200, joten hakea kannattaa useita kertoja, jos ei ensimmäisellä tärppää.

Työpajaan osallistui myös johdon koulutuksien parissa toimiva Erika, jolle työpaja oli jo toinen kosketus ohjelmointiin. “Taustani on teknologiapainotteisissa kasvuyrityksissä, joten ymmärrän hyvin tietyt koodauksen/ohjelmoinnin perusteet (palaset/elementit). Tämä työpaja oli kuitenkin niin konkreettinen että se sai palaset loksahtamaan paikoilleen, sillä ymmärsin todella käytännön kautta, miten tietyt elementit ovat riippuvaisia toisistaan”, Erika kertoo kokemuksestaan. ”Me käytiin todella moni asia läpi päivän aikana ja me kaikki saimme blogin pystyyn täysin tyhjästä yhdessä päivässä! Oli aivan huikeita oppimishetkiä ja suuri kiitos coacheille, jotka olivat koko ajan apuna!”

Ohjelmoinnin oppimiseen ei yksi viikonloppu riitä. Workshopin tarkoituksena ei ole tehdä kenestäkään valmista koodaria vaan antaa ajatuksia oppimiseen ja tarjota kokonaiskuva siihen, mitä web-ohjelmien kehittäminen tarkoittaa ja millaisia työkaluja siihen vaaditaan. Viikonlopuna aikana saa kosketuksen modernin ohjelmistokehityksen olennaisiin tekijöihin: ohjelmiin (kuten Terminal ja Atom), käsitteisiin (palvelin, kehitysympäristö, tietokanta, versionhallinta) sekä siihen, miten nämä kaikki yhdistyvät toisiinsa.

Workshop antaa eväitä ennen kaikkea tulevaisuuteen. Mikäli ohjelmointia tahtoo tosissaan oppia, viikonloppu antaa vain kipinän ja resursseja, mutta todellinen työ on edessä. Edellisessä blogissani jaoin listan resursseja — ilmaisia ja maksullisia — itsenäiseen kehittymiseen. Parasta apua on kuitenkin workshopeissa luodut kontaktit muihin samassa tilanteessa oleviin. Mikäli käyt workshopissa, aloita kuukausittainen kokoontuminen samalla porukalla ja sparratkaa toisianne eteenpäin.

Vastaavanlaisia workshopeja järjestäviä tahoja löytyy Suomestakin useita. Silmällä tulevien tapahtumien varalta kannattaa pitää Rails Girlsiä, Django Girlsiä, The Shortcutin koodausiltoja sekä yksittäisten yritysten järjestämiä tapahtumia, kuten Franticin Code Campia, tai Reaktorin ja Futuricen lapsille suunnattua Koodikoulua.

Esittelyssä mentoroitavat

Koodimentorin ensimmäinen kolmikko on päässyt vauhtiin projektiensa kanssa ja tänään on aika esitellä ensimmäiseen mentorointiin valikoitunut kolmikko.


Iita Manninen

Olen 25-vuotias ja valmistuin hiljattain filosofian maisteriksi ekologian alalta. Opintojeni loppupuolella päätin alkaa opiskelemaan omatoimisesti ohjelmointia (lähinnä Javaa), koska olin kuullut, että koodaustaitoja arvostetaan nykyään tutkijan töissä. Tykästyin kuitenkin ohjelmointiin todella paljon, ja nyt olen tekemässä kandia tietojenkäsittelytieteestä. Myöhemmin aloin opiskelemaan enemmän web-ohjelmointia ja sainkin hiljattain alalta osa-aikaisia töitä, joita teen opintojeni ohessa.

Hain koodimentorointiohjelmaan, koska opiskelen edelleen paljon myös itsenäisesti, ja teen omia koodausprojekteja. Olen kuitenkin kaivannut osaavaa ihmistä, joka voisi käydä projektejani läpi kanssani, ja tarvittaessa auttaa ongelmatilanteissa. Koodimentorointiohjelmassa jatkan siis omien projektieni tekemistä, mutta kuukausittaisissa tapaamisissa käymme läpi tehtäviäni, ja saan niistä palautetta.

Tällä hetkellä opiskelen Reactia, ja keväällä tavoitteena olisi suunnitella ja toteuttaa joku hieman laajempi full-stack projekti, jossa hyödynnän tähän asti oppimiani taitoja. Ohjauksen ja tuen lisäksi koodimentorointi on hyödyllistä, koska säännöllisten tapaamisten takia tulee järjestettyä aikaa omien projektien tekemiselle, jotta seuraavassa tapaamisessa olisi taas jotain uutta näytettävää. Muuten omat projektit jäävät helposti taka-alalle opiskelun ja töiden takia.


Antti Auranen

Olen 25-vuotias tietoteekkari Turun yliopistolla. Vapaa-ajallani irkkaan, harjoittelen jojotemppuja ja pelaan tietokonepelejä.

Lähdin mentoriohjelmaan mukaan, koska en juurikaan web-ohjelmoinnista tiedä ja näitä juttuja olisi kiva osata. Toivon myös, että mentoroinnissa tarttuu hyviä koodauskäytäntöjä muihinkin ohjelmointiprojekteihin.

Projektinani toteutan ESP8266-mikrokontrollerilla sääaseman, jonka sensorien lukema data syötetään Djangolla toteuttamaani web-palveluun.


Kiia Kuusento

Olen Kiia, 27-vuotias suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja ja epätodennäköinen koodari. Olen aina ollut humanistisiin tieteisiin kallellani, eivätkä tietokoneet ja tekniikka ole kiinnostaneet minua juurikaan. Olen myös ylläpitänyt luuloa siitä, että olen auttamattoman huono koneiden kanssa. Koodaus – se nyt viimeisenä olisi minun juttuni, tapasin ajatella. Viime vuosina kiinnostukseni koodaamiseen on kuitenkin herännyt. Kiinnostusta ovat herättäneet mielenkiintoisilta vaikuttavat koodaustapahtumat ja se, että koodaus on alkanut puskea myös omalle alalleni koulumaailmaan. Lopulta ajattelin, että olisi kyllä oikeastaan kiva tietää, miten nettisivuja tehdään ja miten eri sovellukset toimivat. Siinä vaiheessa päätinkin heittää uskomukset omasta huonoudestani romukoppaan.

Viime keväänä otin ensimmäiset askeleet ohjelmoinnin parissa, kun menin mukaan Boostin ja Digit järjestämiin Summer of Programming -tapahtumiin. Olin mukana joka kerralla, vaikka välillä en ymmärtänyt opetettavista asioista kovinkaan suurta prosenttiosuutta. Jaksoin kuitenkin kokeilla ja kysyä neuvoa, ja yritteliäisyys palkittiin onnistumisen kokemuksilla ja kerta kerralta kasvavalla innostuksella. Olin erityisen innoissani, kun näin Juhiksen ilmoituksen Koodimentori-ohjelmasta – hyvin alkanut koodausharrastukseni pääsisi jatkumaan eikä kuihtuisi syksyn tullen.

Tällä hetkellä rakennan itselleni ensimmäisiä nettisivujani, joiden sisältönä on muun muassa CV:ni ja tulevaisuudessa toivottavasti koodausprojektejani. Pusken myös läpi CodeAcademyn kursseja ja eräänä viikonloppuna käväisin Django Girlsin Code Camp for Girls -tapahtumassa, jossa pääsin kokeilemaan tuttujen koodikielten lisäksi Pythonia ja Djangoa. Mentoroinnin ansiosta saan tehtyä kotisivujani eteenpäin, sillä tiedän, että saan tarvittaessa apua ongelmiin. Pidän Juhiksen ohjaustyylistä, sillä hän ei aina anna suoria vastauksia, vaan laittaa minut kokeilemaan ja pähkäilemään itse. Oman projektin ja omien pähkäilyjen, mutta tietysti myös mentoroinnin, ansiosta oppiminen ei jää pinnalliseksi. Epätodennäköisestä koodarista on pikkuhiljaa kuoriutumassa aloitteleva, mutta uskottava koodari.

Vinkkejä ohjelmoinnin itseopiskeluun

Vaikka erilaisia koodaustyöpajoja, kursseja ja mentorointeja löytyy perinteisen koulumaailmankin ulkopuolelta, tarjonta ei selvästikään tällä hetkellä kykene vastaamaan kysyntään. Viime viikolla olin mukana Django Girls -workshopissa, johon haki mukaan noin 250 henkilöä ja samanlaisia hakijamääriä olen kohdannut ennenkin järjestäessäni 25-50 hengen tapahtumia.

Onneksi ohjelmoinnin opetteluun on materiaalia Internet pullollaan. Omat vinkkini ovat englanniksi, sillä en ole seurannut suomenkielistä kenttää, mutta valitettavasti ilman englannin taitoa haasteita tulee vastaan aika nopeasti. Keräsin tähän postaukseen omat suosikkini sekä muutamia Twitterissä vastaantulleita suosituksia.
Continue reading ”Vinkkejä ohjelmoinnin itseopiskeluun”

Opettamisen kerrannaisvaikutus on valtava

Olen aina arvostanut opettajia ja valmentajia, mutta oikeastaan vasta viime vuosina aidosti tutustuttuani opettajiin ja itsekin erilaisia opetushommia tehtyäni olen alkanut ymmärtää sen valtavan merkityksen. Opettamisen kerrannaisvaikutus on valtava ja jokaisella meillä on jotain, mitä voimme jakaa muille.

Kirjoitin aiemmin henkilökohtaisessa blogissani siitä, miten jokaisella on jokin taito, jossa voivat auttaa muita kehittymään. Halusin tämän blogin puolella puhua enemmän siitä, miksi pienilläkin teoilla voi olla isossa kuvassa valtava merkitys.

Continue reading ”Opettamisen kerrannaisvaikutus on valtava”

Kolme syytä hankkia koodimentori

Aloitin itse koodaamaan varhaisteinivuosinani vuosituhannen alussa kotiin tilatun KotiMikro (silloinen Kompuutteri Kaikille) -lehden innoittamana. Alku oli kuitenkin kuoppainen tie: en tuntenut ketään, joka osaisi ohjelmoida ja lehden sekä Ohjelmointiputkan ja Mureakuhan ohjeiden pohjalta jäin kerta toisensa jälkeen hakkaamaan päätä seinään. Mentoronti on erinomainen työkalu ohjelmoinnissa kehittymiseen – kaikille aloittelijoista kokeneisiin tekijöihin.

1. Tilivelvollisuus auttaa saamaan aikaan

Samoin kuin elämän muissakin, runsaasti toistoja vaativissa asioissa kuten vaikka lenkkeilyssä, myös koodaamisessa on apua siitä, että on joku joka potkii takamukselle. Tieto siitä, että tietyin väliajoin joudut kertomaan kasvotusten toiselle ihmisille mitä olet saanut aikaan, luo positiivisen sosiaalisen paineen.

Ohjelmoinnissa kehittymisessä tärkeää on säännöllisyys ja tasainen tekeminen. Mikäli ohjelmointipäivien välille jää liian pitkiä taukoja, kynnys aloittaa kasvaa ja aikaa kuluu projektin mieliin palauttamiseen. Johdonmukainen tekeminen auttaa saamaan asioita aikaan ja kehittymään nopeammin.

Continue reading ”Kolme syytä hankkia koodimentori”